Palloliiton kasvattajarahat jaettu seuroille - Hyviä uutisia

Suomen TOP-ranking seuroista jotka kannustavat ja motivoivat alle 12-vuotiaista pelaajista eniten harrastajia lajin pariin, niin että harrastus kantaa ammattimaiselle tasolle saakka.
(Lista esillä PK-seudun TOP10 saakka, kattava listaus tulee kun Palloliitto toimittaa aineiston)

PuiU jälleen ylimmillä sijoilla kasvattajarahalistoilla! - KäPa kärjessä

Palloliitto sekä pääsarjaseurat jakavat yhdessä sovitun mukaisesti niin sanottua kasvattajarahaa suomalaisille jalkapalloseuroille. Seuroille jaettava raha on palautusta ja korvausta juniorityöstä, joka mahdollistaa hyvän pelaajatuotannon kautta myös kaupallisen toiminnan ylemmissä sarjoissa sekä maajoukkueissa. Ilman juniorityötä jalkapalloa ei viihteellisenä ja taitoelämyksiä tuottavana aikuisten lajina ole olemassa.

Kasvattajarahalista on samalla lista korkeimmalle tasolle päässeistä suomalaisista jalkapalloilijoista. Listasta voi lukea jokaisen pelaajan polun seurasta toiseen ja sitä kautta omalle huipulleen. Lista kertoo kätevällä tavalla mistä päin suomenniemeä kukin pelaaja ponnistaa.

Sanotaan että alle 12-vuotiaana sitoudutaan lajiin, hankitaan sisäinen vahva palo lajia kohtaan, sekä motoriset perustaidot lajin kommervenkkien riittävälle suorittamiselle. Näin ollen on hyvin kiinnostavaa tarkastella minkä seuran kentällä nuo pelaajat ovat uransa alkutaipaleella nappulakenkiään kuluttaneet. Missä tuo liekki sitä rakkainta lajia kohtaan on syntynyt?

Entä jos suhteutamme Palloliiton mukaan huipulle päässeiden pelaajien seurakohtaisen lukumäärän sen ensimmäisen junioriseuran pelipassien lukumäärään? Voilá ! Kasvattajaseuraindeksi on syntynyt!

Kasvattajaseuraindeksi on yksinkertaisesti se prosentti joka seuran alle 12-vuotiaiden pelaajien määrästä päätyy huipulle.

Laskentakaavassa on toki kehitettävää ja huomioitavia seikkoja on paljon: Pelaajan ja seuran polulla on monia ansioituneita valmentajia ja satunnaisuutta, paljon omalla ajalla uurastusta, uusia seuroja teini-iässä, Huuhkaja- ja Helmaripäiviä, ja ties mitä. Palo harrastukseen on kuitenkin jo syntynyt, ja siitä olemme nyt kiinnostuneita.

Miksi alle 12-vuotiaat kiinnostavat? Kuten kaikessa tutkimuksessa, täytyy tässäkin kohtaa tietenkin vakioida muuttujia. Emme nyt ole kiinnostuneita muusta kuin hyvästä turvallisesta ympäristöstä aloittaa laji ja rakastua jalkapallon pelaamiseen.

Lukiovertailujen maailmasta tuttu parhaan oppilasaineksen imuroimisen ilmiö on suhteellisen helppo eliminoida keskittymällä vain siihen missä seurassa huipulle päässeet ovat potkineet palloa alle 12-vuotiaana. Yleisimmin laji on todettu itselle sopivaksi tai sitten kamaluuksista hirveimmäksi piinaksi juuri tuohon 12 ikävuoden rajapyykkiin mennessä. Seurasiirroista suurin osa tapahtuu ala-asteen päättyessä.

Lukioiden osalta relevanttia tutkimusta, jossa Helsingin Ressun tai Suomalainen yhteiskoulun valikoitunut oppilaskunta on huomioitu, on jo jonkin verran olemassa, ja niissä verrataankin paljon viisaammin oppimisen suhteellisen parantumisen tuloksia. 

Esim. jos lukiomaailmasta kiinnostaa vertailla todellisia oppimistuloksia sen sijaan että kerrataan vuodesta toiseen eliittikoulujen listaa: VATT: Kortelainen, Pursiainen, Pääkkönen

https://docplayer.fi/7513312-Lukioiden-valiset-erot-ja-paremmuusjarjestys-vatt-tutkimukset-179-mika-kortelainen-heikki-pursiainen-jenni-paakkonen.html

Jalkapallossa ryhmät ovat suurin piirtein saman suuruisia, joten seuran koko/pelipassimäärä on hyvinkin relevantti suhteuttaa pois yhtälöstä.

Verrataan siis myös jalkapalloseuroissa sitä mikä lisää pienen pelaajan todennäköisyyksiä pitkään ja nautittavaan uraan jalkapallon parissa.

Tältä lista näyttää tänä vuonna, entä ensi vuonna?